Tämän kuvan myötä tahdon muistaa kaikkia omia kasvattejani joiden
maanpäällinen vaellus on päättynyt.
Ilta pinserin elämässä on koittanut. Tahdon uskoa siihen, että elämä ei pääty pinserin kohdalla siihen. Jatkuu se vihreällä niityllä tai joskus ehkä meidän ihmisten joukossa uudessa hahmossa.
Suru on aina suuri kun rakas nukkuu pois. Vaikka tietää sen hetken joskus koittavan.
Se on silti raskasta.
Sitten on hetkiä, että menetys tuleekin yllättäen. Vielä aamulla rakas oli vieressä ja illalla se oli siinä, mutta nukkuikin ikiunta. Se on aina sydäntä riipaisevaa.
Tiedän sen ja lämpimät ajatukset on luonasi joka olet kokenut sen saman.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 22.09.2011 )
|